Vuoden lähiruokateko

Vuoden lähiruokateko 2023 yleisöäänestys on päättynyt

Vuoden lähiruokateko 2023 -äänestyksen tavoitteena on esitellä monipuolista lähiruokasektoria, ja tällä kertaa mukana on kuusi upeaa ehdokasta eri puolilta Suomea. Ehdokkaiksi on valikoitunut tahoja, joiden toiminnassa painottuu vastuullisuuden, yhteistyön ja uusien ratkaisujen merkitys osana lähiruokasektorin kehittämistä. Vuoden lähiruokateko 2023 -palkinto jaetaan sekä yleisöäänestyksen voittajalle että palkintoraadin valitsemalle taholle.

Palkintoraadin valitsema palkinnonsaaja saa 4000 euron ja yleisöäänestyksen voittaja 1000 euron stipendin, jotka luovutetaan Lähiruoka & luomu -messuilla Helsingin Messukeskuksessa 30.3.

Yleisöäänestyksen ehdokkaat:

Jyväs-Hamppu viljelyttää ja jalostaa öljyhampun siemenistä innovatiivisia elintarvikkeita ja pyrkii edistämään ravintosisällöltään erinomaisen hampun monipuolista käyttöä osana jokapäiväistä ruokavaliota. Tavoitteena on osoittaa käytännössä öljyhampun kiistattomat edut niin viljelyn hiilensidonnan, maan kasvukunnon kuin kasviproteiinituotannon osalta. Pitkäjänteinen työ kuluttajien, ravintoloiden ja kuntien ruokapalveluiden hampputietoisuuden lisäämiseksi on lähellä yrittäjien sydäntä. Jyväs-Hamppu osallistuu myös aktiivisesti öljyhampun sivuvirroista valmistettavien hiilinegatiivisten rakennustuotteiden, pakkausmateriaalien ja biokomposiittien kehittämishankkeisiin. Laajan ja monialaisen yhteistyöverkostomme avulla yritys kehittää maaseudulle vaihtoehtoisia toimintatapoja ja ilmastoystävällistä tuotantoa. Lue lisää

Kinnarin Tilan yrittäjät ajattelevat, että aitous, sydämellisyys ja rehti maku ratkaisevat hyvän lähiruokatuotteen menestyksen. Sukutilaa on viljelty jo 356 vuotta. Investointi kauramyllyyn 2021 mahdollisti höyryttämättömien kauratuotteiden myynnin laajentamisen muutamista Lahden seudun kaupoista koko Suomeen. Kauran tuominen ruokapöytään tuontiruoka riisin tilalle pidetään tämän vuoden tärkeimpänä teemana. Ruokaisat kaurasuurimot eli kokonaiset kauranjyvät ovat vastuullisen kuluttajan valinta ja tuovat terveellisyyttä arkiruokailuun. Kinnarin Tila tuottaa laajaa reseptipankkia kaurasta tehdyille tuotteille. Tilalla valmistettavaan lähiruokasalkkuun on koottu tilan omia ja lähellä tuotettuja muiden yrittäjien elintarviketuotteita. Tilamyymälässä Kinnarin Tilan väkeä on mahdollista tavata ympäri vuoden. Vastuullisuus Kinnarin Tilalla tarkoittaa lyhyttä ketjua tuottaa ruokaa, uusiutuvaa energiaa tuotannossa sekä sitä, että koko ketju voi hyvin maatiloilta kauppaan ja asiakkaaseen saakka. Tilan mottona on: rehtiä makua pellosta pöytään. Lue lisää

Penttilän Tilalla on tehty käsityönä lähiruokajalosteita vuodesta 1995 saakka. Raaka-aineina käytetään hyviä mutta kauppaan kelpaamattomia pienten tuottajien tuotteita, esimerkiksi liian isoja tai pieniä perunoita, tomaatteja ja porkkanoita tai juuston pakkaamisessa syntyneitä kanttipaloja. Tilan kylmäpuristettu rypsiöljy haetaan omaan astiaan suoraan puristamolta. Tuotantotilat on tehty yli 100 vuotta vanhaan kivinavettaan ja laitteet on itse kunnostettu teollisuuden vanhoista laitteista. Tuotteet jaetaan kauppoihin yhteistyössä isomman toimijan kanssa. Perunaa on jalostettu tuotteiksi 10 vuoden ajan kehittäen jatkuvasti lukuisia uusia tuotteita. Nykyisin päätuote on perunarieska, johon käytetään peruna kuorineen. Tuotteita myydään laajasti Pirkanmaalla ja pääkaupunkiseudulla kaupoissa. Tuotteita käyttää myös moni ravintola, minkä lisäksi niitä on tarjolla muun muassa Lapland Hotels -ketjun hotelleissa. Lue lisää

Pitkään kypsynyt ja hitaasti haudutettu ajatus omasta lihamyynnistä toteutui vuonna 2013, jota ennen Pesolan tilalla oli tuotettu lihakarjaa muille. Kun ensimmäiset eläimet lähtivät teuraaksi, tilalla ajateltiin, että jos ”ee kaapaksi mäne, ni onpahan itelle hyvvee lihhoo”. Sen jälkeen myyntialue on laajentunut lähes koko Suomeen verkkokaupan kautta. Monet ravintolakokit ovat löytäneet Pesolan puhtaan pihvilihan ja taikovat lihoista mitä hienompia herkkuja omille asiakkailleen. Alussa oli jauhelihaa ja makkaraa ja muutamia lihoja. Nyt on tehty raakamakkaraa, kuivalihaa, uunivalmiita lihapullia, säilykkeitä, wurstia, olutta, hampurilaispihvejä ja palvipaistia – asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Ja sen verran hyvin ovat kelvanneet, että tilan isännän ei ole itse tarvinnut syödä kaikkea. Lue lisää

Stadin tarhaajat ja hunajafrendit ry on pääkaupunkiseudulla toimiva, yli 200 mehiläishoitajan iloinen joukko. Yhdistys järjestää yhteisöllisiä tapahtumia, joiden tarkoituksena on kouluttaa, neuvoa ja kannustaa mehiläistarhaajia sekä edistää vastuullista kaupunkimehiläistarhausta. Lisäksi yhdistys toimii hunajan ystävien yhteisenä foorumina jakamalla tietoa kotimaisesta hunajasta ja sen käyttömahdollisuuksista. Yhdistys on jakanut hunajatietoutta ja maistattanut hunajia monilla messuilla, toreilla ja muissa tapahtumissa. Stadin tarhaajien jäsenten mehiläispesiä löytyy kaupungissa talojen katoilta, puutarhapalstojen tai puistojen yhteydestä sekä laitakaupungin omakotitalojen pihoista. Jäsenet hyödyntävät kaupungin vehreyden ja pystyvät tuottamaan erilaisissa ympäristöissä puhdasta, herkullista ja aromirikasta hunajaa. Jäsenet toimivat täysin vapaaehtoisesti ja tekevät tärkeää työtä kotimaisen hunajan eteen. Yhdistykselle tärkeää on, että tarhaajien osaaminen on vahvaa ja mehiläistarhaus vastuullista, jolloin mehiläiset voivat hyvin ja kotimaisen hunajan laatu säilyy korkeatasoisena. Lue lisää

Suomen ensimmäinen tuottajien ja kuluttajien omistama osuuskunta Uudenmaan Ruoka perustettiin vastavoimaksi isoille kaupan toimijoille. Osuuskunta on vastuullisen ja paikallisen ruoan tilaus-, sopimus- ja markkinointikanava pääkaupunkiseudulla. Palvelua on kehitetty läheisessä yhteistyössä ekompi.net alustan kehittäjien kanssa. Uudenmaan Ruoka edistää ruokajärjestelmän maailmanlaajuista muutosta tukemalla paikallista ruoantuotantoa. Kuluttajille osuuskunta mahdollistaa viikoittain vuoden ympäri helpon tavan ostaa sesongin raaka-aineita ja tuotteita nettialustalta. Noutaminenkin on tehty vaivattomaksi joustavin aikatauluin itsepalvelunoutopisteistä. Etukäteen tilatuilla ruoilla vastataan suoraan asiakkaan tarpeeseen ja vältetään ruokahävikkiä. Tuottajille tärkeintä on kumppanuus, joka perustuu avoimeen hinnoitteluun ja yhteistyöhön esimerkiksi kuljetuksissa. Osuuskunta on pioneerina kehittänyt läpinäkyviä lähiruokamalleja helpottamaan lähiruoan myyntiä suoraan tiloilta paikallisille asukkaille, ja samanlainen malli on otettu käyttöön myös muualla. Lue lisää

Vuoden lähiruokateko -palkinnon saaja:

voi olla yksityinen henkilö, yritys tai yhteisö
on elintarvikkeiden raaka-aine- tai tuotevalinnoillaan vaikuttanut kestävän kehityksen mukaisen toiminnan toteutumiseen ja/tai
on elintarvikkeiden hankintaratkaisuillaan tukenut alueellista työllisyyttä ja/tai
on ruokalistan suunnittelussa mahdollistanut lähiruoan käytön ja kertoo raaka-aineista myös asiakkaille ja/tai
on kehittänyt merkittävästi lähellä tuotettuihin raaka-aineisiin perustuvaa tuotevalikoimaansa tai luonut uudenlaisia markkinointikanavia lähiruokatuotteilleen ja/tai
on sanoillaan tai toiminnallaan merkittävästi tiedottanut lähiruoan merkityksistä
palkitun toiminta tai toimintamalli toimii esimerkkinä muillekin

Palkintoraati

Vuoden lähiruokateko-palkinnon saajasta päättää Lähiruoka & luomu -tapahtuman kehitysryhmä, puheenjohtajanaan Kirsi Viljanen maa- ja metsätalousministeriöstä. Raati valitsee tulleista ehdotuksista tai omien ehdotusten joukosta palkinnon saajan. Ehdotusten määrä ei vaikuta valintaan. Vuoden lähiruokateko -palkinnon suuruus on 2 000 euroa.

Vuoden lähiruokateko -palkinnon saajat:

2022 Hakamaan Lammastila

2020 Pielisen Kala

2019 Heikkilän juustolan tilalliset Annika Heikkilä ja Pekka Moisio

2018 Stadin puutarhuri ja Juuri Yhtiöt

2017 Otava Food Factory

2016 Sodankylän kunnan ruokapalvelut

2015 Thomas Snellman, REKO-lähiruokarenkaat

2014 Lähipuoti Remes

2013 Heikki Ahopelto

Vuoden 2022 lähiruokateko -palkinnon on voittanut Hakamaan Lammastila Petäjävedeltä

Vuoden lähiruokateko -palkinto on myönnetty Hakamaan Lammastilalle. Tilan yrittäjät Maija Suutarinen ja Samppa Suutarinen tekevät pontevasti näkyväksi lähiruoan merkitystä ja puhtaiden, eettisesti kestävällä tavalla tuotettujen raaka-aineiden käyttöä.