Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikön messutervehdys
.
COVID19-pandemia on vaikuttanut meidän jokaisen arkeemme valtavasti. On kuitenkin yksi asia, johon virus ei onneksi pysty mitenkään vaikuttamaan. Se on Suomen kevät! ”Kevät keikkuen tulevi” on vanha viisaus ja viime päivien kylmä viima ja sade aurinkoisen äitienpäiväviikonlopun jälkeen osoittaa sen jälleen. Vaihtelevan kevään säätilaan olemme kuitenkin tottuneet. Toukokuu on vahvaa kasvuun lähdön aikaa niin luonnossa kuin kotipuutarhoissakin. Kauppapuutarhoissa ja myymälöissä on jokavuotinen vilske.
Minäkin olen istuttanut kevään ensimmäiset taimet, rakkaat kotimaiset orvokit, jotka hyvin hoidettuna kukkivat koko kesän. Ensimmäiset kerrotut petuniat uhmaavat laatikoissa myös kevään kylmiä öitä. Hortensia kuuluu ehdottomasti äitienpäivään. Odotan todella, että saan kasvihuoneen kasvukuntoon. Joka vuosi on aina yhtä ihanaa valita kesän kukat ja taimet kasvihuoneeseen. Tänä vuonna en ole ehtinyt työn vuoksi kasvattaa mitään siemenistä, mutta ilokseni huomasin, että monessa myymälässä siemenpussitelineet ammottavat tyhjyyttään. Multaan ovat lukuisat kotipuutarhurit siemeniä kylväneet tänäkin vuonna.
Vietämme tänä vuonna kansainvälistä kasvinterveyden teemavuotta. Se on ensimmäinen Suomen YK:lle ehdottama teemavuosi. Olen erityisen ylpeä, että myös me kaikki kotipuutarhurit voimme osallistua tähän teemavuoteen arkisessa puuhassamme pitämällä tuholaiset poissa ja kurissa. Ennaltaehkäisy on kasvinterveydessäkin paras keino, aivan samalla tavalla kuin koronavirustartuntojen leviämisen osalta. Terveet kasvitaimet ja puhdas multa ovat kaiken perustana.
Toivotan kaikille hienoa suomalaista kesää, kukoistavia puutarhoja ja parvekkeita juuri sellaisina kuin meistä kukin itse haluaa.
Eläköön kevät ja puutarhanhoito!
Jaana Husu-Kallio
Kansliapäällikkö
maa- ja metsätalousministeriö
Kasvien terveyden suojelu on paljon tehokkaampaa ja edullisempaa kuin kasvintuhoojien hävittäminen.
YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) arvion mukaan jopa 40 % sadosta tuhoutuu kasvitautien ja -tuholaisten vuoksi. Tämä vaikuttaa ruoan saatavuuteen ja varsinkin köyhien maiden viljelijäväestön toimeentuloon. Suomessa erityisen haitallisia voisivat olla metsäpuiden taudit ja tuholaiset, koska metsätalous on Suomelle niin tärkeää.
Kasvien terveyttä uhkaavat myös ilmastonmuutos ja ihmisten toimet. Kansainvälisen kaupan ja matkustamisen jatkuvasti lisääntyessä kasvintuhoojat voivat samalla päästä livahtamaan uusille alueille, mantereelta ja maasta toiseen.
.
Tietoa matkustajille kasvinterveysmääräyksistä (1:37)
Et voi tuoda matkoilta tullessasi mitä tahansa kasveja tuliaisina. Kasvien mukana voi kulkeutua Suomen luontoa ja kasvien viljelyä haittaavia vaarallisia kasvintuhoojia, joita on vaikea tai mahdotonta hävittää.
.
Tunnista Koloradonkuoriainen (0:50)
Koloradonkuoriainen on yksi pahimmista perunantuhoojista. Kuoriaiset ja niiden toukat syövät perunanlehdet reikäisiksi ja vähitellen lehdet ja varret lähes kokonaan. Kaikista koloradonkuoriaisepäilyistä pitää soittaa Ruokavirastoon. Puhelun yhteydessä saa ohjeet jatkotoimista.
.
Tunnista Aasianrunkojäärä (1:06)
Aasianrunkojäärä on vaarallinen lehtipuita vioittava kovakuoriainen. Se on Kiinasta kotoisin oleva laji, joka on levinnyt Aasiasta Pohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan puisen pakkausmateriaalin välityksellä. Ilmoita Ruokavirastoon kasvinterveys@ruokavirasto.fi, jos epäilet löytäneesi aasianrunkojääriä.
.
Hukkakauran tunnistaminen
Videolla näet hukkakauran tuntomerkit. Hukkakaura on yksivuotinen heinämäinen rikkakasvi, joka lisääntyy nopeasti. Yksi hukkakaurayksilö voi tuottaa satoja siemeniä, jotka säilyvät maassa itämiskykyisinä vuosia. Hukkakauralaki velvoittaa torjumaan hukkakauran. Sitä torjutaan kemiallisesti ja kitkemällä.
Video - hukkakaura
